Vai­ku­tel­mia syk­syn luen­to­sar­jas­ta

HTY:n Naisosasto järjesti syksyllä 2024 yhteistyössä Helsingin työväenopiston ja Helsingin Yhteiskunnallisten opiston kanssa luentosarjan, jonka otsikkona oli ”Naiset toimijoina sodissa ja sotien jälkeen”. Luennot pidettiin tiistaisin 3.9.2024 – 8.10.2024 Helsinginkadun opistotalon Helsinginsalissa klo 17:00 – 18:30.

Luentoja oli yhteensä 6:

3.9.2024 FM Jenni Kirves: Naisten tunnemaisema sodan aikana ja sen jälkeen

10.9.2024 YTT Hellä Neuvonen-Seppänen: Evakkojen perilliset: keitä me olemme, minne me kuulumme

17.9.2024 VTL Pirjo Kaihovaara: Tasa-arvon, hyvinvointivaltion ja rauhan puolesta, Vasemmistolaisen naisliikkeen vaiheita

24.9.2024 FT Päivi Uljas: Hyvinvointijärjestelmä ja demokratia

1.10.2024 FT Maria Vanha-Similä: Naisten arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970 -luvuilla

8.10.2024 FT Tytti Suominen (ent. Steel): Sataman Helmi – naisten näkökulmia rahtisatamien arkeen pitkällä 1950-luvulla

Työnjako yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettiin siten, että Naisosasto ideoi koko luentosarjan ja hankki kaikki luennoitsijat ja työväenopisto tarjosi tilat ja maksoi luennoitsijoiden palkkiot.  Helsingin Yhteiskunnallinen opisto puolestaan kustansi Kansan Uutisten verkkolehteen sijoitetun digimainoksen sekä luennoitsijoiden matkat ja mahdolliset muut kulut. Lisäksi sekä työväenopisto että Naisosasto mainostivat luentosarjaa omissa kanavissaan ja myös Helsingin Sanomien Menokoneessa.

Luentosarja oli jatkoa HTY:n Naisosaston ja työväenopiston syksyllä 2022 yhteistyössä toteuttamalle luentosarjalle ”Sota-aika ja naisten työ”, jossa keskityttiin naisten sotienaikaiseen työhön. Molemmat luentosarjat perustuivat monivuotisen vasemmistovaikuttajan Anna-Liisa Hyvösen alun perin esille nostamiin ideoihin.

Luentosarja oli kaikille avoin, eikä siihen tarvittu ennakkoilmoittautumista. Luentosarjaa kävi kuuntelemassa 19-55 henkeä.

Luennot olivat hyvin erityyppisiä ja myös sellaiseksi suunniteltuja. Sota on taas läsnä ja ihmisten mielissä Euroopassakin, joten menneiden sotien kokemukset ja tuntemukset ovat hyvin ajankohtaisia. Tämä näkyi myös yllä mainituissa kuulijaluvuissa, ja kukin luento herätti myös paljon kysymyksiä ja keskustelua.

Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti kutakin luentoa, ja tekstin alta löytyy linkki materiaalipankkiin, joista on luettavissa joko luennot joko sellaisinaan tai yhden luennoitsijoiden kohdalla väitöskirja, jonka perusteella luento oli laadittu.

Jenni Kirves kuvaili omassa johdantoluennossaan niitä erilaisia keinoja, joiden avulla naiset Suomen viime sotien aikana ja niiden jälkeen selvisivät vaikeasta arjesta ja sen mukanaan tuomista haasteista. Hellä Neuvonen-Seppänen kuvasi ortodoksisten karjalaisten evakkoutta sotien jälkeisessä Suomessa. Pirjo Kaihovaara antoi systeemaattisen katsauksen sotien jälkeisen vasemmistolaisen naisliikkeen vaiheista.

Päivi Uljas piti hyvin laajan ja monisyisen luennon hyvinvointivaltion ja demokratian suhteista – siitä olisi riittänyt asiaa useampaankin luentoon! Maria Vanha-Similä kertoi kiinnostavasti Forssan Finlaysonilla 1950–1970-luvuilla työskennelleiden naisten (joita lähiseuduilla myös ”puuvillaenkeleiksi” kutsuttiin) arjesta, ja Tytti Suominen (ent. Steel) päätti sarjan paneutumalla Kotkan satamassa ahtaajina ja muissa raskaissa tehtävissä töitä tehneiden naisten elämään. Molemmilla ”paikallisluennoilla” oli läsnä entisiä paikkakuntalaisia, mikä antoi hienoa lisäväriä sekä historiallisesti että kielellisesti, koska kuulimme paikallishistoriaa myös paikallisilla murteilla kerrottuna.

Luentosarja sai osakseen paljon kiitosta paikalla olijoita, joten se ilmeisesti tuli tarpeeseen. Olin läsnä jokaisella luennolla ja pidin eniten Päivi Uljaksen, Pirjo Kaihovaaran ja Maria Vanha-Similän luennoista. Mutta nämä ovat vain henkilökohtaisia mieltymyksiä – pääasia on, että luentosarja herätti kiinnostusta ja sai paljon kuulijoita.

Nyt keskustelemme Naisosastossa jo siitä, että kehittäisimmekö vielä yhden luentosarjan, joka rakentaisi jo siltaa sota- ja sodan jälkeisistä ajoista nykypäivään esimerkiksi sitten, että käsittelisimme esimerkiksi suomalaisten silloisten ja ukrainalaisten tai palestiinalaisten sotalasten kohtaloita. Tai rauhantyötä silloin ja nyt. Mahdollinen uusi luentosarja on vielä puhtaasti mietintämyssyssä kehitteillä, mutta ensi vuoden toimintasuunnitelmaan se joka tapauksessa on kirjattu.

Kalliossa, 12.11.2024

Leenamarja Thuring

pj

Luen­to 1. Nais­ten tun­ne­mai­se­ma so­dan ai­ka­na ja sen jäl­keen ->tekstit löytyvät täältä ja diat tästä

Luen­to 2. Evak­ko­jen pe­ril­li­set: kei­tä me olem­me. min­ne me kuu­lum­me -> diat löytyvät tästä

Luen­to 3. Ta­sa-ar­von, hy­vin­voin­ti­val­tion ja rau­han puo­les­ta, Va­sem­mis­to­lai­sen nais­liik­keen vai­hei­ta – tekstit löytyvät täältä ja diat tästä

Luen­to 4. Hy­vin­voin­ti­jär­jes­tel­mä ja de­mo­kra­tia – diat löytyvät tästä

Luen­to 5. Nais­ten ar­ki Fors­san teh­da­syh­tei­sös­sä 1950–1970 -lu­vuil­la -> diat löytyvät tästä

Luen­to 6. Sa­ta­man Hel­mi – nais­ten nä­kö­kul­mia rah­ti­sa­ta­mien ar­keen pit­käl­lä 1950-lu­vul­la -> väitöskirja löytyy tästä