Pitkäaikainen johtokunnan jäsen Pirkko Kaskikorpi on jakanut upeasti muistoja yhdistyksen toiminnan alkuvaiheilta yhdistyksen 120-ja 125-vuotisjuhlissa sekä pitkäaikaisen johtokunnan puheenjohtajan Liisa Auran muistotilaisuudessa. Voit tutustua näihin vaikuttajiin tarkemmin nimen päällä olevista linkeistä.

Osaston alkuaikojen puheenjohtajia

Kansalaissodan syttyessä osastomme oli toiminut 20 vuotta. Sen piiristä oli noussut tunnettuja vaikuttajia. Osastomme alkuvuosikymmenten puheenjohtajat Ida Aalle-Teljo, Fiina Pietikäinen, Sandra Lehtinen, Olga Manner ja Edla Peltola olivat jo tunnettuja laajasti.

Nuoret naiset, joista suurin osa oli tullut maaseudulta Helsinkiin piikomaan ja joilla ei ollut koulusivistystä, olivat kehittyneet hyviksi puhujiksi, perustaneet lukuisia ammattiosastoja, työväenyhdistyksiin naisosastoja ja maata käsittävän työläisnaisliikkeen. Jotkut oli valittu kansanedustajiksi jo toistamiseen. Järjestöjen puhujina he kiersivät ympäri maata herättämässä ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Kansalaissodan jälkiselvittelyissä näitä naisia rangaistiin aktiivisuudestaan.

Syksyllä 2017 muisteltiin vuosisadan alussa vaikuttaneita puheenjohtajiamme.
Mitä heille tapahtui kansalaissodan eri vaiheissa? Miten he selvisivät valkoisten kostotoimista ja millaisiin rangaistuksiin heidät tuomittiin? Miten he jatkoivat elämäänsä sodan jälkeen?  Entä miten kansalaissota vaikutti heidän keskinäisiin suhteisiinsa? Päätimme tehdä pienen selvityksen ja yhteenvedon heidän kohtaloistaan.

Tässä työssä oli suureksi avuksi heidän elämästään tehdyt tutkimukset kuten Taina Uusitalon väitöskirja Fiina Pietikäisestä ”Elämä työläisnaisten hyväksi, Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930”. Ida Aalle-Teljon elämäntyötä kunnioittava muistokirja ”Uranuurtajan tie, otteita Iida Aalle-Teljon elämästä” antaa hyvän kokonaiskuvan hänen koko elämänsä kestäneestä yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kansan Arkiston hyvin järjestetyt henkilöarkistot ja ystävälliset asiantuntijat ovat mahdollistaneet sen, että Sandra Lehtisen ja Edla Peltolan elämänvaiheisiin on voinut tutustua. He ovat kärsivällisesti auttaneet kuvamateriaalin hankinnassa. Kiitos!

Olga Mannerin elämästä syntyi liian kapea kuva. Hänestä ei löytynyt samalla tavalla aineistoa kuin muista puheenjohtajista. Ehkä joskus joku tarttuu haasteeseen.

Tässä yhteenvedossa on yritetty selvittää, mitä naiset kokivat ja mitä heille tapahtui keväällä 1918, Se ei ole täydellinen. Olemme kiitollisia kaikista huomautuksista, lisäyksistä ja korjauksista, joilla voimme täydentää yhteenvetoa.

Uuden vuosikymmenen alkaessa osastomme toiminnassa, muistelemme kiitollisuudella uranuurtajanaisia ja sisariamme. Ylpeinä jatkamme sisartemme 120 vuotta sitten aloittamaa ketjua!

Huhtikuussa 2018

Pirkko Kaskikorpi